Leivo leipää, joka tekee hyvää maalle, merelle ja meille
Maaleipä-haaste kutsui kaikki kotileipurit, leipomot, ravintolat, koulut ja yhteisöt Suomessa kehittämään leipäreseptejä, joissa yhdistyvät maan ja mahan, ihmisen ja ilmaston hyvinvointi. Maaleipä-juhlassa 21.9.2024 Kellohallissa oli esillä ja maisteltavissa 14 haasteen finalistileipää. Katso kaikki Maaleipä-reseptit alta ja leivo leipää maan tulevaisuudelle!
Maaleipä-reseptit
Terholätty
Suvi Tiihosen herkullinen Terholätty Keuruun Ekokylästä sisältää vähemmän tunnettua ruokaa metsästä, liotettuja tammenterhoja, sekä tattarijauhoja, kesäkurpitsaa ja tomaattia.
Serenity-näkkileipä
Tiede- ja taidekokoonpano Serenityn härkäpapu-merilevä-kombucha-näkkileipä yhdistää perinteistä näkkileipää nyky- ja ikiaikaisiin, maaperästä huolta pitäviin raaka-aineisiin.
Jauhosavikalla ryyditetty hapanjuurileipä
Jella Bertellin Jauhosavikalla ryyditetty hapanjuurileipä on oodi hapanjuurileivonnalle, joka hyödyntää monen kasvimailta rikkaruohona kitkettyä mutta herkullista villivihannesta.
Kesäinen spelttileipä
Anne Kiurun juureen leivottu Kesäinen spelttileipä sisältää sekä spelttiä, hamppua että tattaria, joiden mausteeksi on poimittu myös ravinteikkaita villiyrttejä.
Puuleipä
Jani Anders Purhosen pettujauhoista leivottu sekä tammenterhoilla maustettu kuitupitoinen Puuleipä juhlistaa pettuleivän perinnettä ja ottaa kantaa viljelypellon biodiversiteettiin käyttämällä ainesosia, jotka voisivat olla olennainen osa ruokavaliotamme.
Suppilovahvero-levain
Suppilovahvero-levain on porvoolaisravintola Zum Beispielin kokin Malin Furun kehittämä maukas hapanjuurileipä, jossa yhdistyvät syyskauden sienisadon löydöt ja laadukkaat luomuraaka-aineet kuten vähemmän tunnetuista viljoista tehtyjä jauhoja.
Maaleipä yhdistää maan ja mahan terveyden
Näin luot maaleivän
Kokeile rohkeasti rikkaita raaka-aineita.
Suosi monipuolisia, ravinteikkaita raaka-aineita: perinne- ja muinaisviljoja, kasviproteiineja, siemeniä, pähkinöitä, luonnonkasveja ja villiyrttejä. Listan suositelluista raaka-aineista löydät alta, mutta käytä myös omaa luovuuttasi!
Valitse hyvät jauhot pussiin!
Suosi ekologisesti ja paikallisesti viljeltyjä aineksia. Pyri löytämään raaka-aineita, jotka on tuotettu maaperästä huolta pitävillä viljelymenetelmillä kuten uudistavalla viljelyllä. Ota selvää lähiympäristösi tarjonnasta, mutta mieti myös mitä ympäristössäsi voi kasvaa, kun ilmasto muuttuu.
Luo monimuotoista leipäkulttuuria.
Maaleivät ovat monenlaisia ja monen muotoisia ja heijastavat maamme leipäkulttuurin – ja leivänleipojien – moninaisuutta. Tuunaa vanhoja klassikoita, inspiroidu eri kulttuureista tai keksi jotain ihan uutta!
Mitä raaka-aineita suosittelemme maaleipääsi?
Metsien, peltojen ja pihojen monimuotoisuudessa on maan ja oman terveytemme perusta. Maatiaisviljalajikkeet kestävät paremmin ilmaston yllättäviä vaihteluita, palkokasvit sitovat maahan typpeä, monivuotisten kasvien juuret pureutuvat syvemmälle ja sitovat ravinteita maahan.
Kokeilemalla leivonnassasi rohkeasti ympäristöystävällisesti viljeltyjä viljoja, palkokasveja ja luonnosta löytyviä raaka-aineita tuet maaperän terveyttä ja saat samalla ravinteikkaampaa ruokaa. Kokosimme alle ideoita maaleipäsi ainesosiksi.
Ota selvää, mitä näistä lähikauppasi ja alueesi pientilat tarjoavat tai mitä pihastasi tai lähimetsästäsi löytyy. Minkälaisen leivän sinun lähiympäristösi mahdollistaa?
Viljat: Maatiaisruis (kuten Iivo, Hermanni, Joppe ja Eelis-Antti), yksijyvävehnä (Gotlannin yksijyvävehnä), emmervehnä (Gotlannin valkoemmer), speltti (Gotlannin speltti, Vaalea Vehmersalmi), maatiaisvehnä (kuten syysvehnät Olympia ja Kökar, kevätvehnät Rusutjärvi, Siikajoki, Vehmaa, Lohja, Sarkalahti ja Kerimäkeläinen), maatiaiskaura (kuten Jokikylä, mustakaurat Heljä ja Savitaipale sekä vanhat lajikkeet Sisu ja Tammi), maatiaisohra (kuten kuoreton Jorma, vanhat lajikkeet Halikonohra ja Joutsenkaula)
Palkokasvit: Linssit, pavut, härkäpapu, makealupiini, herneet (kuten silpoherne, sokeriherne tai muut tarhaherneet) ja muut
Juurekset ja mukulat: Perunat, porkkanat, punajuuret, palsternakat ja muut
Pähkinät: Hasselpähkinät, saksanpähkinät, pekaanipähkinät, kastanjat, tammenterhot ja muut
Siemenet: Tattarinsiemen, hampunsiemen, kurpitsansiemen, kuminansiemen, pellavansiemen, pinjansiemen ja muut
Luonnonkasvit ja villiyrtit: apila, jauhosavikka, nokkonen, voikukka, vuohenputki ja monet muut
Marjat: Puolukka, mustikka, karpalo, lakka, pihlajanmarja, tyrni, viinimarjat ja muut
Sienet: Syötävät tatit, vahverot, orakkaat ja rouskut ynnä muut turvalliset sienet
Muut luonnonantimet: Hunaja, kaarna, kerkät, jäkälät, sammalet, puunlehdet ynnä muut
Opi lisää!
Maaleipä-haasteen suunnittelussa on ollut mukana joukko tutkijoita ja asiantuntijoita. Näissä videoissa he kertovat kukin omasta näkökulmastaan, miten maaperä, vesistöt, ilmasto ja mahan terveys ovat yhtä.
Maaleipä luo uutta leipäkulttuuria
Tule mukaan tekemään Maaleipää – leipää maan hyväksi!
Maaleipä on leipää, joka tehdään ravinteikkaista, maata hoivaavista aineksista – leipää, joka parantaa niin meidän ihmisten kuin myös maan ja merten terveyttä sekä ilmaston tilaa. Muutos alkaa Maaleivästä!
Vehnän ja muiden viljojen tehoviljely köyhdyttää maaperää ja saastuttaa vesistöjä. Samaan aikaan rehukasvien kysyntä on kuitenkin vähentänyt ihmisten kasviperäisen ruokavalion pääraaka-aineille käytettävissä olevaa maa-alaa ja tehostanut kauran, ohran, vehnän ja rukiin yksipuolista viljelyä. Toivomme, että tämä sivusto inspiroi sinutkin leipomaan maaleipää.
Maaleivässä yhdistyvät paikallisuus, monimuotoisuus ja ravinteikkuus!
Paikallisuus:
Maaleivissä käytetään pääasiallisesti paikallisesti tuotettuja tai lähiseudulta kerättyjä aineksia. Kuinka tämä näkyy sinun reseptissäsi?
Selvitä, mitä tuotteita oman alueesi paikalliset maanviljelijät ja myllyt tuottavat. Löytyykö läheltäsi maatiloja, joilla harjoitetaan luonnonmukaista viljelyä, uudistavaa viljelyä tai peltometsäviljelyä? Toimiiko naapurustossasi sellaisia osuuskuntia tai paikallisruokaverkostoja, jotka tekevät yhteistyötä kyseisten ruoantuottajien kanssa? Näissä viljelymuodoissa maan terveyttä pidetään yllä kiertoviljelyllä ja suojaistutuksilla ravinteiden kiinnittämiseksi maahan luontaisin keinoin sen sijaan, että käytettäisiin kemiallisia lannoitteita.
Eri puolilla Suomea tehdään erilaista Maaleipää, sillä maaperän koostumus ja ilmasto-olot vaihtelevat. Ruis kasvaa hyvin pohjoisessa ja vehnä etelämpänä. Kuinka oman alueesi maaperä ja ilmasto-olot voisivat näkyä leivässäsi sen erilaisten viljojen ja muiden ainesosien kautta? Minkälaisia kasveja ja aineksia Suomen muuttuvassa ilmastossa ja sääoloissa alkaa tulevaisuudessa kasvaa?
Monimuotoisuus:
Maaleipä voi sisältää niin monia ainesosia kuin pystyt kuvittelemaan. Suosittelemme muinais- ja perinneviljojen käyttöä sekä sellaisia viljoja, jotka ovat vaarassa kadota, mutta kestäisivät ilmaston muuttumista paremmin kuin teolliset lajikkeet.
Maaleivässä on hyvä käyttää myös sellaisia ainesosia, joita voi löytää metsistä tai niityiltä, samoin kuin itse kasvatettuja kasveja ja juureksia. Oletko kokeillut leivänleivonnassasi monivuotisia kasveja, vihanneksia tai siemeniä – esimerkiksi kuminaa, puna-apilaa tai sinimailasta, karhunlaukkaa, ruohosipulia tai humalaa? Monivuotisten kasvien juuret pureutuvat syvemmälle ja pysyvät maassa pidempään ylläpitäen maan terveyttä ja estäen ravinteiden valumista vesistöihin. Jos keräät aineksia luonnosta, muista kuitenkin tehdä se vastuullisesti.
Maaleivät voivat olla monen muotoisia ja makuisia. Minkälaisia tekniikoita sinä käytät leivänleivonnassasi, ja minkälaisia kulttuureita, alueita, perinteitä ja ainesten alkuperiä sinun leipäsi heijastaa? Vai oletko kenties luomassa jotain täysin uutta?
Ravinteikkuus:
Maaleivissä käytetään terveellisiä, ravinteikkaita raaka-aineita. Oletko kokeillut leivontaa hapanjuurella, joka antaa leivälle rikkaan mikrobiston? Jollet ole vielä tutustunut hapanjuurileivontaan, voit tehdä leipäsi myös teollisen hiivan avulla.
Maaleivät koostuvat luonnonmukaisista aineksista, eikä niissä ole käytetty keinotekoisia säilöntä- tai lisäaineita tai arominvahventeita.
Maaleipien arvioinnissa otetaan huomioon niiden ympäristövaikutukset alusta loppuun saakka samoin kuin valmistuksen aikana syntyvän jätteen minimointi. Maaleipä on leipää, joka maistuu herkulliselta ja tukee sekä suolistomme että planeettamme terveyttä.
Maaleipä-haasteen tavoitteena on vakiinnuttaa maaleipä-sana suomen kieleen kuvaamaan maata, merta ja meitä hoivaavia leipiä. Kun teet leipää maaperän ja ympäristön monimuotoisuudesta huolehtivista aineksista voit ottaa käyttöön maaleipä-sanan ja alla olevan virkkeen:
”Tämä leipä on maaleipä. Olen tehnyt sen raaka-aineista, jotka pitävät huolta maasta, merestä ja meistä. Lue lisää: maaleipa.fi”
Jos leipäsi valittiin parhaimpien leipien joukkoon tai palkittiin haasteessa, voit käyttää seuraavia virkkeitä:
”Tämä leipä on yksi Maaleipä-haasteen finalisteista: maaleipa.fi”
”Tämä leipä palkittiin Maaleipä-haasteessa 2024: maaleipa.fi”
Kasvata tietoisuutta maaleivästä ja käy keskustelua käyttämällä aihetunnisteita #maaleipä #MaaleipäHaaste #IHME2024
Tietoa haasteesta
Maaleipä-haaste oli valtakunnallinen haastekilpailu ja julkinen taideteos, jonka järjestivät lontoolainen Cooking Sections ja nykytaiteen tilaajaorganisaatio IHME Helsinki. Haaste oli käynnissä 15.4. – 1.9.2024. Parhaita leipiä ja leipureita juhlistettiin Maaleipä-juhlassa lauantaina 21.9.2024.
Maaleipä-haaste, Cooking Sectionsin IHME Helsinki 2024 -teos, edistää maaperän, vesistöjen ja ihmisen yhteistä terveyttä julkistamalla kaikille avoimen valtakunnallisen haasteen. Haaste on suunnattu kaikille leipureille, kotikokeille, leipomoille, kouluille, ruohonjuuritason yhteisöille ja ravintoloille, ja sen tavoitteena on löytää leipäreseptejä, jotka parantaisivat sekä maan että omaa terveyttämme nyt ja tulevaisuudessa.
Viljanviljelyllä on Suomessa pitkä historia. Rehukasvien kysyntä on kuitenkin vähentänyt ihmisten kasviperäisen ruokavalion pääraaka-aineille käytettävissä olevaa maa-alaa ja samalla tehostanut kauran, ohran, vehnän ja rukiin yksipuolista viljelyä. Tämän seurauksena maahan ja lopulta Itämereen virtaavat maatalouskemikaalit köyhdyttävät maaperää ja rehevöittävät vesistöjä. Kehittämällä uusia maata ja meitä hoitavia Maaleipä-reseptejä voimme kääntää tämän kehityksen. Tervetuloa mukaan edistämään muutosta!
Kysyttävää? Ota yhteyttä: maaleipa@ihmehelsinki.fi
Haasteen järjestäjät
Lontoolainen Cooking Sections tarkastelee järjestelmiä, jotka vaikuttavat maailmaan ruoan kautta. Maaleipä-haaste on osa heidän CLIMAVORE-projektiaan, joka kysyy, miten meidän tulisi syödä ihmisten muuttaessa ilmastoa. Ihmisen toiminnan vaikutukset ovat hämärtäneet eri vuodenaikojen ja sesonkien – kuten vuotuisten monsuunikausien – rajoja ja ajoittumista. Lisäksi merten saastuminen, maaperän köyhtyminen ja lannoitteiden valuminen vesistöihin vaikuttavat jo nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän ruokakulttuureihimme. CLIMAVORE puuttuu intensiivisiin ja ympäristöä hyväksikäyttäviin ruoantuotantotapoihin ja visioi alustoja uudenlaiselle ruokatulevaisuudelle.
IHME Helsinki on nykytaiteen tilaajaorganisaatio, joka yhdistää taiteen, tieteen ja ilmastotyön. Tuotamme vuosittain kansainvälisen taiteilijan tai taiteilijaryhmän julkisen taideteoksen yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten kumppanien kanssa. Vuosittaisen teoksen lisäksi järjestämme neljästä viiteen tapahtumaa vuodessa. Teoksilla ja tapahtumilla edistämme ympäristökriisissä tarvittavaa kulttuurin muutosta. Työmme mahdollistavat Saastamoisen säätiö, Koneen säätiö ja Abakanowicz Art and Culture Charitable Foundation vuosina 2023-25.